Liikkuessamme ja urheillessamme laitamme kehomme koetukselle kasvattaessamme sen suorituskykyä. Keho on väline, jota ilman urheilua ja liikuntaa on mahdotonta tehdä. Kun keho lakkaa toimimasta, se usein vaikuttaa myös meidän mieleemme, koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Jotta pysymme terveinä, pysytyvinä ja jaksavina tehdäksemme sitä mistä nautimme, on tärkeää pitää kehosta ja palautumisesta huolta.

Urheilijalla kehon toimivuus vaikuttaa suoraan siihen, miten mielekkäältä ja onnistuneelta treenit tuntuvat. Jos jokaisesta harjoituksesta halutaan saada irti paras mahdollinen, on silloin kehon oltava valmis vastaanottamaan harjoitusta ja rasitusta. Palauttavan kehonhuollon tulisikin kuulua liikkumisen ja urheilun rutiineihin siinä missä itse liikuntasuorituskin. Omaa kehoaan on hyvä oppia kuuntelemaan, jolloin tietää mitä se kaipaa ja osaa pitää siitä parhaalla mahdollisella tavalla huolta. 

Urheilijoilla usein venyttely kuuluu alkulämmittelyrutiinien ohessa harjoitteluun, ja siihen olisikin hyvä paneutua, ei pelkästää liikkuvuuden, vaan koko kehon hyvinvoinnin näkökulmasta. Ennen suoritusta lihakset lämmitellään lyhyillä dynaamisilla venytyksillä ja harjoituksen jälkeen staattisilla hieman pidemmillä venytyksillä. Staattinen venyttely palauttaa “pumpatun” lihaksen normaaliin lepopituuteen, ja sitä kautta pitää myös nivelten liikkuvuutta yllä. Lisäksi venyttely aktivoi lihasten aineenvaihduntaa ja palautumista rasituksesta.

Liikkuvuus onkin yksi motivaatiotekijä urheilussa ja liikkumisessa. Liikuntaa on mukavampi suorittaa, kun kehoa voi käyttää ilman, että tuntuu kiristävää tunnetta tai kipua lihaksissa ja nivelissä. Liikkuvuutta edistävään venyttelyyn voi liittää myös mielen rentouttamista laittamalla taustamusiikkia, himmentämällä valoja ja keskittymällä hengittämään syvään samalla, kun antaa kehon venyä. Myös jooga toimii erinomaisena kehonhuoltoharjoitteluna. Esimerkiksi Yin - tai parasympaattista hermostoa aktivoivaa restoratiivista joogaa voi käyttää urheilijan ja aktiiviliikkujan kehonhuoltona.

Muita kehonhuollon keinoja on lihasten ja faskiakalvojen hierominen hierontarullilla tai -palloilla. Lempeä hieronta aktivoi lihasten verenkiertoa ja poistaa näin kuonaa lihaksista, jolloin lihakset eivät jää raskaan ja kipeän tuntuisiksi. Jalkapohjat puolestaan ovat usein vähälle huomiolle jäävä alue, vaikka sieltä käsin voi hoitaa koko kehoa. Jalkapohjia hieromalla voi helpottaa lihaskireyttä sekä kiputiloja. Vyöhyketerapiahan hoitaa kehoa juuri jalkapohjien kautta. Itse voimme edistää hyvinvointiamme hieromalla jalkapohjia säännöllisesti esimerkiksi pehmeän pallon päällä astelemalla. Jäälajeja harrastavien olisi muutenkin tärkeää hieroa auki luistimessa puristuksessa olleet jalkaterät aina harjoitusten jälkeen, jotta jalkapöytä ja varpaat palautuvat luonnolliseen asentoonsa, eikä vaivaisenluita pääse syntymään. Olemme ottaneet jäälajiharrastajien oheisharjoitteluun mukaan Footbicin juuri tästä syystä. Footbic on paitsi hyvä tasapainon ja kehonhallinnan harjoitusmuoto, myös jalkojen hyvinvointia edistävä palautuskeino.


Kehon ja mielen palautumiseen ja rentoutumiseen auttaa myös rauhallinen kävely luonnossa ilman häiriötekijöitä. Mieltä voi rauhoittaa rentoutusharjoituksilla ja meditoinnilla. Mielikuvaharjoittelulla voi parantaa taidon oppimista samalla kun keho saa levätä. Kehonhuollon, rentoutumisen ja palutumiseen ansioista myös unen laatu paranee, ja sehän on meille kaikille tärkein jaksamisen ja oppimisen työväline. Nukkuessa sisäistämme oppimaamme ja usein uudet taidot aktivoituvatkin hyvin nukutun yön jälkeen. Aivomme ja hermostomme nimittäin vahvistavat  päivän aikana harjoiteltuja asioita ja uusia liikemalleja. 

Jotta urheilun tuoma kuluminen ja vammat pysyisivät minimissä, palautumiseen, sekä kehon- ja mielen huoltamiseen kannattaa panostaa. Elämme samassa kehossa koko elämämme, ja tarvitsemme toimivaa tervettä kehoa myös ikääntyessämme. Väistämättömään vanhenemiseen kannattaa varautua jo nuorena pitämällä itsestään ja kehostaan hyvää huolta.